Osittain AEK-Koulutussäätiön apurahan turvin, osittain omalla ajalla tehtyjä prosessidraamasuunnitelmia kansalliseepoksestamme Kalevalasta - kaikkien opettajien, ohjaajien ja muiden sellaisten vapaaseen käyttöön tarkoitettu. Kysymyksiä, kommentteja ja parannusehdotuksia otetaan vastaan.

Tarkoituksenani on koota prosessidraamapaketti, joka kattaa koko eepoksen, ja järjestellä tarinat sitten jonkinlaisiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Katsotaan, millä aikataululla projekti etenee. Viimeistään kai sitten eläkkeellä on aikaa.

torstai 26. tammikuuta 2012



Prosessidraama: Marjatta
Aihe: ei toivottu raskaus
Teemat: häpeä, hylätyksi joutuminen, paha saa palkkansa

Draamasopimus:
Ohjaaja selittää, että seuraavaksi on tarkoitus tehdä prosessidraamaa. Prosessidraama tarkoittaa sitä, että seurataan jotakin jo olemassa olevaa tarinaa mutta tehdään siitä oma ja lopulta viedään tarinaa yhdessä eteenpäin. Kun menemme draaman maailmaan, toimimme välillä omina itsenämme ja välillä roolissa. Ohjaaja kertoo koko ajan mitä tapahtuu ja antaa ohjeita myös siitä, milloin ollaan roolissa ja milloin ei. Kenenkään ei tarvitse pelätä joutuvansa tekemään mitään, mitä ei tunne mukavaksi. Draamasta voi vetäytyä hetkeksi poiskin, ja silloin voi mennä vaikkapa seinustalle seuraamaan muiden työskentelyä sivusta. Mukaan voi palata heti, kun siltä tuntuu. Jos jossain vaiheessa tulee mitä tahansa kysyttävää, tilanteen saa aina keskeyttää ja kysyä. Prosessidraaman onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki osallistujat noudattavat ohjeita ja ottavat leikin siinä mielessä vakavasti, että uskaltavat sukeltaa draaman maailmaan. Ohjaaja kysyy, ovatko kaikki halukkaita lähtemään mukaan, ja jos ovat, aloitetaan.

Lämmittelyleikki: Marjakiisseli
Istutaan ringissä tuoleilla. Yksi on keskellä. Tehdään jako kolmeen: ykköset ovat puolukoita, kakkoset mustikoita ja kolmoset mansikoita. Keskelläolija huutaa yhden marjoista, jolloin kyseiseen ryhmään kuuluvat nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa. Keskelläolija yrittää päästä istumaan. Ilman istumapaikkaa jäänyt menee keskelle ja huutaa jälleen yhden marjoista. Jos keskelläolija huutaa ”marjakiisseli”, kaikki vaihtavat paikkaa.

Tarinaan tutustuminen
Osallistujat kävelevät tilassa samalla kun ohjaaja selostaa Marjatta-runon juonen tiivistetysti. Aina, kun tarina pysähtyy hetkeksi, myös osallistujat pysähtyvät ja tekevät nopeasti patsaan siitä, mitä ovat viimeksi kuulleet. Jokainen keskittyy vain omaan työskentelyynsä.
  • Marjatta on siveä tyttö, joka ei suostu edes lypsämään lehmää, koska se on ollut sonnin kanssa tekemisissä. Kerran metsässä Marjatta näkee mättäällä kaunistakin kauniimman puolukan ja syö sen. (patsas)
  • Marjatta tulee vahingossa raskaaksi syötyään puolukan. Marjatta yrittää viimeiseen asti peitellä kasvavaa vatsaansa. (patsas)
  • Kun tulee aika synnyttää, kukaan ei huoli Marjattaa omaan saunaansa synnyttämään. Jopa tytön oma äiti ajaa hänet pois kotoa. (patsas)
  • Marjatta synnyttää lapsensa metsässä. (patsas)
  • Vastasyntynyt poika katoaa, ja Marjatta juoksee ympäri metsää etsimässä lastaan. (patsas)
  • Viimein Marjatta löytää vauvan suosta. (patsas)
  • Kylään kutsutaan vanha ukko poikaa ristimään, mutta tämä ei suostu ristimään isätöntä poikaa, ennen kuin hänet tutkittaisi ja siten selvitettäisi, onko hänellä oikeus elää. Väinämöinen kutsutaan poikaa tutkimaan, ja hän langettaa kuolemantuomion, mutta poika puolustaa itseään. (patsas)
  • Tästä ukko päättelee, että poika on uusi Karjalan Kuningas. Väinämöinen suuttuu ja lähtee pois Kalevalasta uhoten palaavansa vielä joskus. (patsas)

Hahmoihin tutustuminen:
Osallistujat jaetaan viiteen ryhmään. Jokaisessa ryhmässä olisi kuitenkin hyvä olla ainakin viisi jäsentä. Jos osallistujia ei siis ole tarpeeksi, muodostetaan ryhmiä vähemmän. Pois voi helposti jättää vaikkapa ensimmäisen ja viidennen ryhmän. Jokaiselle ryhmälle jaetaan monistettuna muutama säkeistö Kalevalasta. Ryhmä valmistaa omista säkeistöistään puhekuoroesityksen. Puhekuoron tarkoituksena on esittää runo käyttäen hyväksi kaikkea sitä äänikapasiteettia, joka ryhmästä lähtee: äänen voimakkuutta ja tempoa muuntelemalla (kuiskaaminen, huutaminen, puheen venyttäminen, nopea papatus jne.), ryhmä- ja soolo-osuuksia vaihtelemalla sekä hyväksi käyttäen vaikkapa vihellyksiä, sormien napsuttelua ynnä muita kehosta kumpuavia ääniä. Annetaan hetki aikaa suunnitella ja lopuksi kuunnellaan ryhmien esitykset. Yleisö pitää silmät kiinni.

1. ryhmä: Marjatta tulee raskaaksi
Marjatta, korea kuopus, meni matkoa vähäisen,
meni marjan katsantahan, punapuolan poimintahan
hyppysillähän hyvillä, kätösillä kaunihilla.
Keksi marjasen mäeltä, punapuolan kankahalta:
--
siitä suuhun suikahutti, keikahutti kielellensä,
kieleltä keruksisihin, siitä vatsahan valahti.
Marjatta, korea kuopus, tuosta tyytyi, tuosta täytyi,
tuosta paksuksi panihe, lihavaksi liittelihe.
Alkoi pauloitta asua, ilman vyöttä völlehtiä,
käyä saunassa saloa, pime'issä pistelläitä.
--
Kantoi kohtua kovoa, vatsantäyttä vaikeata
kuuta seitsemän, kaheksan, ynnähän yheksän kuuta,
vaimon vanha'an lukuhun kuuta puolen kymmenettä.
Niin kuulla kymmenennellä impi tuskalle tulevi:
kohtu kääntyvi kovaksi, painuvi pakolliseksi.

2. ryhmä: Marjatta pyytää apua äidiltään
Kysyi kylpyä emolta: "Oi, emoni, armahani!
Laita suojoa sijoa, lämpymyttä huonehutta
piian pieniksi pyhiksi, vaimon vaivahuoneheksi!"
Emo saattavi sanoa, oma vanhin vastaella:
"Voi sinua, hiien huora! Kenen oot makaelema?
Ootko miehen naimattoman eli nainehen urohon?"
Marjatta, korea kuopus, tuop' on tuohon vastoavi:
"En ole miehen naimattoman enkä nainehen urohon.
Menin marjahan mäelle, punapuolan poimintahan,
otin marjan mielelläni, toisen kerran kielelläni.
Se kävi kerustimille, siitä vatsahan valahti:
tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin, tuosta sain kohulliseksi."

3. ryhmä: Marjatta pyytää apua isältään
Kysyi kylpyä isolta: "Oi isoni, armahani!
Anna suojoa sijoa, lämpymyttä huonehutta,
jossa huono hoivan saisi, piika piinansa pitäisi!"
Iso saattavi sanoa, taatto taisi vastaella:
"Mene, portto, poikemmaksi, tulen lautta, tuonnemmaksi,
kontion kivikoloihin, karhun louhikammioihin,
sinne, portto, poikimahan, tulen lautta, lapsimahan!"
Marjatta, korea kuopus, tuop' on taiten vastaeli:
"En mä portto ollekana, tulen lautta lienekänä.
Olen miehen suuren saava, jalon synnyn synnyttävä,
joll' on valta vallallenki, väki Väinämöisellenki."


4. ryhmä: Marjatta pyytää apua kylän asukkailta
Ruma Ruotuksen emäntä sanan virkkoi, noin nimesi:
'Ei kylyt kylähän joua, ei saunat Sarajan suulta.
On kyly kytömäellä, hepohuone hongikossa
tuliporton poiat saa'a, lautan lapsensa latoa:
kun hevonen hengännevi, niin on siinä kylpeköhön!'
Niinp' on, niin sanoi mokomin, niinpä vainen vastaeli.
Marjatta, matala neiti, tuosta täytyi itkemähän.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Lähteä minun tulevi
niinkuin muinenki kasakan eli orjan palkollisen
lähteä kytömäelle, käyä hongikkokeolle!"
Käsin kääri vaattehensa, kourin helmansa kokosi;
otti vastan varjoksensa, lehen lempi suojaksensa.
Astua taputtelevi vatsanvaivoissa kovissa
huonehesen hongikkohon, tallihin Tapiomäelle.

5. ryhmä: Pojasta tulee uusi Karjalan kuningas
Vaka vanha Väinämöinen tuop' on tuossa tuomitsevi:
"Kun lie poika suolta saatu, maalta marjasta si'ennyt,
poika maahan pantakohon, marjamättähän sivulle,
tahi suolle vietäköhön, puulla päähän lyötäköhön!"
Puhui poika puolikuinen, kaksiviikkoinen kajahui:
"Ohoh sinua, ukko utra, ukko utra, unteloinen,
kun olet tuhmin tuominnunna, väärin laskenna lakia!
Eipä syistä suuremmista, töistä tuhmemmistakana
itseäsi suolle viety eikä puulla päähän lyöty,
kun sa miesnä nuorempana lainasit emosi lapsen
oman pääsi päästimeksi, itsesi lunastimeksi.
"Ei sinua silloinkana, eip' on vielä suolle viety,
kun sa miesnä nuorempana menettelit neiet nuoret
alle aaltojen syvien, päälle mustien mutien."
Ukko risti ripsahutti, kasti lapsen kapsahutti
Karjalan kuninkahaksi, kaiken vallan vartijaksi.
Siitä suuttui Väinämöinen, jopa suuttui ja häpesi.
Itse läksi astumahan rannalle merelliselle.

Tarinan ja hahmojen syventäminen: Kyläläisten haastattelu
Osallistujat ottavat kyläläisten roolin. Kukin saa itse miettiä, kuka on ja miten tuntee Marjatan. Hypätään tilanteeseen, jossa Marjatan poika on juuri syntynyt mutta vielä ei tiedetä hänen olevan uusi kuningas. Ohjaaja kiertelee kysymässä kyläläisiltä, mitä he ajattelevat Marjatasta ja tämän tilanteesta.

Marjatan hahmon syventäminen: Kuuma tuoli
Ohjaaja tai joku osallistujista on Marjatan roolissa. Muut saavat kysellä häneltä mitä mieleen tulee.

Tarinan lopetus: Ohitanssi
Jakaudutaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä edustaa Marjattaa ja poikaa, toinen ryhmä Marjatan perhettä ja kyläläisiä. Kumpikin ryhmä keksii kolme yksinkertaista liikettä tai asentoa, jotka kuvaavat edustamansa hahmojen tunteita Väinämöisen lähdön jälkeen. Kun ryhmät ovat valmiita, asetutaan riveihin seisomaan tilan vastakkaisille seinille. Hitaasti lähdetään kulkemaan kohti toista seinää, eli ryhmät kulkevat suoraan toisiaan kohti. Tarkoitus on kuitenkin ohittaa vastakkainen ryhmä koskematta kehenkään. Ryhmät ottavat ensimmäisen askelen yhtä aikaa ja tekevät hitaasti ensimmäisen keksimänsä tunnetta kuvaavan liikkeen/ asennon. Sitten otetaan toinen askel ja tehdään toinen liike/ asento, ja vielä kolmas. Jos tähän mennessä ei olla päästy tilan toiselle puolelle, toistetaan liikesarjaa niin kauan, että molemmat ryhmät ovat päässeet vastakkaiselle puolelle kuin miltä lähtivät.

Prosessin lopetus: Tunnerinki
Osallistujat seisovat väljässä ringissä silmät kiinni. Ohjaaja seisoo keskellä ja kysyy kyllä/ei -kysymyksiä, joihin vastataan ottamalla askel eteen (kyllä) tai taakse (ei).
  • Tunsitko sympatiaa Marjattaa kohtaan?
  • Tekivätkö kyläläiset ja vanhemmat mielestäsi oikein, kun he tuomitsivat Marjatan?
  • Olisitko sinä reagoinut samoin kuin Marjatan vanhemmat ja kyläläiset?
  • Olisitko halunnut auttaa Marjattaa?
  • Oliko Marjatalla mielestäsi vaihtoehtoja?
  • Jos Marjatan runo tapahtuisi nykypäivänä, olisiko Marjatalla vaihtoehtoja?
  • Oliko tarinalla mielestäsi onnellinen loppu?
  • Uskallatko vielä tämänkin jälkeen syödä puolukoita?

Reflektointi: Hetken merkitseminen
Ohjaaja pyytää jokaista osallistujaa menemään sellaiseen kohtaan seisomaan, jossa on prosessin aikana tapahtunut jotain sellaista, mikä on jäänyt erityisesti mieleen. Myös ohjaaja valitsee itselleen paikan. Kun kaikki ovat löytäneet paikkansa, käydään kierros, jossa jokainen saa halutessaan kertoa, miksi seisoo juuri siinä kohdassa. Lopuksi ohjaaja kiittää kaikkia osallistujia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti